Työnohjaus

Työnohjaus antaa ajan, tilan ja rakenteen oman työn tutkimiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Se on tavoitteellista toimintaa, jossa koulutetun työnohjaajan avulla keskustellaan ja reflektoidaan omaan työrooliin, työhön ja työyhteisöön liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita.

Työnohjauksesta hyötyvät eri toimialoilla työtä tekevät henkilöt, kuten esimiestehtävissä toimivat, asiantuntijatyötä ja itsenäistä työtä tekevät, muutoksia toteuttavat ja niissä elävät henkilöt, asiakaspalvelutyötä tekevät, opetushenkilöstö, yrittäjät eli periaatteessa kaikki, jotka haluavat kehittää omaa työtään, ajatteluaan, osaamistaan ja työyhteisöään rakentavasti.

Työnohjausprosessin alussa määritellään tavoite, joka tukee yksilön tai työyhteisön toimintaa. Työnohjaustapaamisissa tutkitaan ja arvioidaan sekä kehitetään omaa työtä, työssä saatuja kokemuksia, erilaisia työrooleja ja työyhteisöä. Ohjaustapaamisissa keskustellaan työhön ja työyhteisöön liittyvistä asioista ja kokemuksista. Keskusteluissa tutkitaan eri näkökulmia ja etsitään ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi koulutetun työnohjaajan avulla.

Ohjausprosessi perustuu luottamukseen ja avoimeen dialogiseen vuorovaikutukseen, johon jokainen ohjaukseen osallistuva henkilö voi tuoda omat näkökulmansa ja kokemuksensa. Dialogisuuteen linkittyy reflektiivisyys, jolloin esille tulleita ajatuksia ja kokemuksia pohditaan ja analysoidaan, sekä etsitään vaihtoehtoisia ajattelutapoja. Avoin dialogi ja reflektio mahdollistavat ohjattaville uusien oivallusten ja näkökulmien synnyn.

Työnohjaus toteutetaan säännöllisesti kokoontuvina tapaamisina. Säännölliset tapaamiset mahdollistavat prosessin etenemisen ja ennakkoon asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Työnohjauksen tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Työnohjausta toteutetaan yksilö- tai ryhmä/työyhteisöohjauksena.

• Työnohjauksessa ohjattavan ammatti-identiteetti selkiytyy ja vahvistuu, työnilo lisääntyy ja työssä jaksaminen paranee.
• Ohjattavien toimijuus, eli kyky ja halu vaikuttaa aktiivisesti omiin asioihin paranee.
• Työnohjauksen avulla työskentely sujuu paremmin, muutoskyky ja oppiminen lisääntyy. Myös johtaminen ja yhteistyö kehittyvät, ja tuottavuudella ja kilpailukyvyllä on mahdollisuus kasvaa.
• Työnohjaus helpottaa muutokseen sopeutumista, eikä muutos vie voimavaroja perustyön tekemiseltä
• Soveltuu erityisesti itsenäistä työtä tekevälle. Samantyyppistä työtä tekevät voidaan koota myös ryhmäohjaukseen, jolloin voidaan peilata erilaisia vaihtoehtoja ja näkökulmia samankaltaisiin tilanteisiin.

• Työnohjauksen avulla työntekijän ja työyhteisön yhteiset tavoitteet, tehtävät ja roolit selkiytyvät.
• Työnohjauksessa voidaan purkaa muutosten herättämiä tunteita ja sopia yhteisistä tavoitteista ja käytänteistä.
• Työnohjausta voidaan hyödyntää työyhteisön toimivuuden ja johtamistyön kehittämisessä sekä vuorovaikutussuhteiden parantamiseen.
• Työnohjauksen avulla voidaan parantaa toisten työn arvostusta, yhteistyötä ja yhteishenkeä.
• Työn mielekkyyden lisääminen sekä työn ongelmakohtien käsittelyvalmiuden kehittäminen, sisällön reflektointi, oppiminen ja kehittäminen.
• Toimintavireyden ja työviihtyvyyden parantaminen ja ylläpitäminen.
• Työnohjaus on ennaltaehkäisevää työtä.

• Työnohjaukseen kuuluu luottamuksellisuus, vapaaehtoisuus ja sitoutuminen.
• Jokaisella työnohjaukseen osallistuvalla on valinnanvapaus sen suhteen, mitä ja miten avoimesti työnohjauksessa kertoo asioista.
• Työnohjaus muodostuu useammasta tapaamisesta sekä tapaamisten välillä tapahtuvasta kokemuksellisesta oppimisesta. Tapaamisissa pohditaan työhön liittyviä kokemuksia ja niiden yhteyttä asetettuihin tavoitteisiin.
• Työnohjauksen alussa tehdään sopimus työnohjausprosessin kestoajasta. Mitä pidempi sopimuskausi on, sitä suurempia muutoksia saadaan aikaan.
• Työnohjaus voi olla yksilöohjausta, ryhmäohjausta tai työyhteisöohjausta.
• Ryhmän ihannekoko on 3-6 henkilöä. Näin kaikki pääsevät ääneen. Työyhteisöohjauksissa ryhmäkoko voi olla suurempi.
• Työnohjaustapaamisen kesto on ryhmäohjauksissa yleensä 1,5 tuntia ja yksilöohjauksissa 45 minuuttia.
• Työnohjauksen prosessimaisuuden ja tavoitteellisuuden takia kehittämiselle on hyvä varata riittävästi aikaa. Tapaamisväli voi olla 3–4 viikkoa.
• Työnohjaaja katsoo asioita puolueettomin, uteliain silmin ja herättää ohjattavia pohtimaan uusia ja erilaisia näkökulmia asioihin.
• Työnohjaaja katsoo asioita ulkopuolisin silmin, eikä anna ohjattaville valmiita ratkaisuja, ohjeita tai neuvoja. Hän auttaa kysymyksillään ohjattavia pohtimaan ja löytämään uusia näkökulmia ja ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi, jäsentämään työhön liittyviä tilanteita ja oppimaan niistä.

Mieti mihin tarpeeseen työnohjausta tarvitset – oletko motivoitunut työhösi vai väsynyt ja koet riittämättömyyden tunteita? Painavatko työasiat usein mieltäsi vai kaipaatko aikaa ja paikkaa, jossa voit luottamuksellisesti keskustella työstäsi?Aloita keskustelu työpaikallasi avoimesti työnohjauksen tarpeesta sekä työkavereiden että esimiehesi kanssa.Valitse sopiva, koulutettu työnohjaaja huolella. Voit sopia ensin muutamasta tapaamiskerrasta ja katsoa, miten yhteistyö sujuu.

Työnohjauksen tavoitteena on ammatillinen kasvu, joten se sopii kaikille, jotka haluavat oppia ja kehittyä työssään.

• Työntekijöille, esimiehille, tiiminvetäjille
• Kuormittavaa ja vastuullista työtä tekeville.
• Erilaisille organisaatioille.

Yhdistävänä tekijänä voi olla työ ja/tai työyhteisö. Ohjattavat voivat olla samasta tiimistä. He voivat työskennellä myös samanlaisissa työtehtävissä, mutta eri tiimeissä. Työnohjausryhmä voidaan myös koota saman alan ammattilaisista eri työpaikoilta. Esimerkiksi yksinyrittäjät voivat koota oman työnohjausryhmän tai ostaa työnohjausta yksilöohjauksena.

Keskustellaan yhdessä, mikä on juuri sinulle paras työskentelymuoto.